Kun Naisten Kymppi aikoinaan syntyi, naiset eivät juurikaan harrastaneet juoksua. Juoksua ei muutenkaan harrastettu huvin vuoksi vaan tarkoitus oli osallistua kilpailuun ja tietysti voittaa ne kilpailut. Muiden kilpailijoiden kanssa ei myöskään ollut tapana ”veljeillä”.
Naisten Kymppi halusi tarjota naisille mahdollisuuden juosta avoimesti kaupungissa kaikkien nähden, keskellä kirkasta päivää. Samoin uusi mullistava ajatus oli juosta ihan omaa tahtia ja nimenomaan jutella mukavia yhdessä kilpasiskojen kanssa. Ei kilpailla heitä vastaan. Ei olla vihamielisiä vaan iloisia.
Naisten Kympillä on vajaa kymmenen naista, jotka ovat osallistuneet kaikkiin Naisten Kymppeihin. Yksi heistä on Marketta Kallunki. Hän asui ensimmäisen Naisten Kympin aikoihin Kruunuhaassa ja teki päivisin istumatyötä toimistopöytänsä ääressä. Marketta piti juoksemisesta, mutta tuolloin oli odotettava illan hämärtymistä, että kehtasi lähteä lenkille. – Naisten lenkkeilylle ilkuttiin silloin aika paljon, muistelee Marketta.
Jos nyt tuntuu oudolta se, että juoksevat naiset herättivät kummastusta, vielä oudommalta tuntuu se, että urheilujohtajat (miehet tietenkin) epäilivät julkisesti, että naiset eivät osaa järjestää näin vaativaa tapahtumaa! Aluksi Naisten Kymppi vähäteltiin ja naureskeltiin tyttöjen puuhastelulle: juoksukilpailut, jossa ei kilpailla ja jossa saa myös kävellä! Kun tapahtuma alkoi räjähdysmäisesti kasvaa, sitä yritettiin jopa lakkauttaa.
Tässä mielessä Naisten Kymppi on tehnyt tehtävänsä. Enää juoksevia naisia ei kummastella, eikä kukkaan enää epäile, etteikö naiset voisi järjestää tapahtumia. Tasa-arvo on mennyt eteenpäin paljon, mutta vielä on silläkin rintamalla työsarkaa kuten pitkin syksyä vellonut #metoo kampanja osoitti. Uutena ryhmänä Naisten Kympillä on maahanmuuttajanaiset, jotka tulevat kulttuureista, missä tilanne on sama tai vielä huomattavasti huonompi kuin Suomessa 80-luvun alussa.
Tuhannet ja taas tuhannet naiset tulevat uudelleen ja uudelleen Naisten Kympille. Monet ovat Naisten Kympin kävijöitä jo kolmannessa polvessa. Kysyntää Naisten Kympille siis on edelleen. Ei ehkä enää niinkään tasa-arvon ajajana vaan enemmänkin naisten välisen solidaarisuuden ja ystävyyden lujittajana. Suurin osa Naisten Kympin osallistujista elää ruuhkavuosia. Mikä olisikaan mahtavampi tapa viettää aikaa, kun kuntoilla, tavata ystäviä ja rentoutua hyvää bändiä kuunnellen ja tehdä kaikki tämä tehokkaasti yhdellä kertaa ja yhdellä hinnalla?
Karoliina Ylösjoki
Naisten Kymppiä järjestävän Ilometri Oy:n toimitusjohtaja